Juutalaiset Suomessa

27.11.2018

Ennen Venäjän vallan aikaa Suomessa vallitsi juutalaisten maahantulokielto. Venäjän vallattua Suomen juutalaisia alkoi pikkuhiljaa tulla alueelle Venäjän armeijan levittäytyessä Suomeen. Vuonna 1858 julkaistiin venäläinen ukaasi, jonka mukaan juutalaiset saivat asettua asumaan palveluspaikkakunnilleen ja ansaita siellä elantonsa. 1870-luvun alussa Suomen juutalaisten määrä nousi äkillisesti viiteensataan, mikä johti säätyvaltiopäivien keskusteluun heidän kansalaisoikeuksistaan.

Suomella oli tuohon aikaan sellainen maine Venäjällä, että sitä pidettiin Venäjää paremman järjestyksen, talouden ja henkisen vapauden maana, mistä syystä Venäjältä tuli mielellään juutalaisnaisia miehille aviovaimoiksi. Jo vuonna 1898 enemmistö ainakin helsinkiläisistä juutalaisista oli Suomessa syntyneitä. Juutalaisille myönnettiin kansallisluvat vasta itsenäistymisen yhteydessä 1917, ja ne astuivat voimaan 1918.

Synagogia oli Helsingissä, Turussa ja Viipurissa. Helsingin synagoga valmistui 1906, Viipurin 1910 ja Turun 1912. Suomeen saapuessaan juutalaiset puhuivat jiddišiä ja heistä Helsingin ja Turun juutalaiset omaksuivat ensin ruotsin suomen kielen sijaan. Viipurissa ruotsilla ei ollut samanlaista sosiaalista asemaa, joten sinne muuttaneet omaksuivat puhumansa venäjän lisäksi suoraan suomen kielen.

Juutalainen koulu perustettiin Helsinkiin 1893 ja se sai vakiintuneen aseman ruotsinkielisenä kouluna 1918. Koulun kieli päätettiin vaihtaa suomeksi 1932, mikä muutos toteutui asteittain vuoteen 1942 mennessä. Koululla on ollut keskeinen rooli juutalaisen yhteisön vakiinnuttajana ja juutalaisuuden säilyttäjänä Suomessa.

Suomi otti vastaan 500 toisen maailmansodan natsi-Saksan vainoja paennutta juutalaista. Heistä noin 150 jäi Suomeen, mutta suurin osa jatkoi matkaansa turvallisempiin maihin. Talvi- ja jatkosodassa palveli myös juutalaisia, mikä oli poikkeuksellista Saksan kumppanivaltiolle.

Nykyisin Suomessa asuu noin 1200 juutalaista, joista ylivoimainen enemmistö asuu Helsingissä. Turun seurakuntaan kuuluu n. 150 jäsentä, ja osa asuu ulkomailla. Helsingin seurakuntakeskuksessa toimivat synagogan lisäksi juutalainen koulu, päiväkoti, kirjasto, keskuskeittiö ja sairaala. Seurakunnassa on myös oma valtuusto ja sen alaisia hallintoelimiä. Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto huolehtii seurakuntien yhteisistä asioista ja hoitaa kansainvälisiä suhteita. Nykyisin seurakuntaan on myös saatu oma rabbi, joka on hoitanut virkaa vuodesta 2012.

Lähde: Juutalaiset Suomessa, Tapani Harviainen (Teoksesta Juutalainen kulttuuri, 1998)