keskiviikko 2. kesäkuuta 2021

Metodikurssin tutkimussuunnitelma

Netanjahun puhe Israelin, Arabiemiraattien ja Bahrainin rauhansopimusseremoniassa 15.9.2020

1.     Työn tarkoitus

Laadin tutkimussuunnitelman osana Lähi-idän tutkimuksen menetelmäopintoja, jotka ovat opetussuunnitelmassa tarjolla ensimmäistä kertaa sitten sisäänpääsyni 2017. En ole vielä varsinaisessa kandidaatintutkielman seminaarivaiheessa, joten tutkimuskysymykseni ja -asetelmani ovat vasta luonnoksia tulevaa varten. Täten suunnitelmalla ei ole etukäteen valmista runkoa tai pohjaa, joiden pohjalta sen valmistus olisi helpompaa. Tutkimussuunnitelman laatimistehtävä on kuitenkin tärkeä ja mielenkiintoinen, sillä sen tarkoitus on luoda perustus tulevalle tutkimustyölle. Tavoitteeni on aloittaa tutkielmaseminaari ensi syksynä, jos korona suo ja saan tarvittavat kurssit kasaan siihen mennessä. Ongelmani on, ettei minulla vieläkään ole pohjalla varsinaisia teoriaopintoja politiikan tutkimuksesta, jotka auttaisivat hahmottamaan aihetta laajemmin.

Valitsin aiheekseni päivänpolttavan lähihistorian kysymyksen: Trumpin ja Netanjahun taustajoukkoineen saavuttamat Israelin ja Arabiemiraattien ja Bahrainin väliset rauhansopimukset. Aiheesta ei mielestäni löydy vielä varsinaista tutkimusta sen tuoreuden ja keskeneräisyyden vuoksi. Pidän saavutusta merkittävänä askeleena lopullisen rauhan saavuttamiselle Lähi-itään ja toivon maiden kahdenvälisten dialogien syventyvän entisestään.

Pohdin tutkielmassani Netanjahun puhetta rauhansopimusten julkistamisseremoniassa Washington D.C.:ssa 15.syyskuuta 2020. Käytän aineiston käsittelyyn diskurssianalyysin menetelmää, sillä se tuntuu sopivan menetelmistä parhaiten minua kiinnostavien seikkojen esille nostamiseen. Kysymyksenasettelu voisi kuulua:

·       Miten Netanjahu puhuu rauhasta?

·       Mitä hän haluaa viestittää puheen avulla maailmalle rauhansopimusten merkityksestä?

Hanna Ojalan mukaan (Ojala 2012:4) Israelin pääministerillä on poikkeuksellinen valta-asema suhteessa Lähi-idän geopoliittiseen rauhanprosessiin ja erityisesti israelilaiseen väestöön. Täten pääministerin käyttämä retoriikka ja sitä kautta muodostuvat sosiaaliset konstruktiot ovat vaikutusvaltaisia israelilaisen yleisön keskuudessa. Tämän vuoksi on keskeistä tarkastella hänen rauhanpuheensa sisältämiä diskursseja ja niitä poliittisia todellisuuksia, joita hän retoriikallaan luo.

Yksi puheen keskeisistä diskursseista on tietysti turvallisuusdiskurssi. Sen avulla korostetaan mm. Juudean ja Samarian kuulumista Israelille. Trumpin saavutuksia Israelin hyväksi kehutaan vuolaasti, palestiinalaiset mainitaan myös useaan otteeseen solidaarisuuden vuoksi, ymmärtäen, että heitä asia saattaa ärsyttää. Sopimusten hyötyjä palestiinalaisille korostetaan ymmärrettävästi juuri tästä syystä. 

Ymmärrykseni mukaan rauhansopimuksista hyötyvät erityisesti Persianlahden valtiot (Gulf states), maltilliset islamilaiset maat eli ns. Saudi-Arabian klikki. Odotettavissa on näiden maiden ja Israelin välisten suhteiden lämpiäminen. Saudi-Arabiasta povataan yleisesti seuraavaa rauhansopimuskumppania, mille saavutukselle on jo olemassa tietyt puitteet ja edellytykset. Kyseessä olisi vielä edeltäjiäänkin merkittävämpi virstanpylväs alueen vakauttamisen edistämiseksi. Saudi-Arabian klikin hegemoniakamppailupariksi voidaan erottaa Iran-Hizbollah-PLO -ryhmittymä, jonka asiat tuntuvat unohtuvan sopimusten myötä.

2.     Aikaisempi tutkimus

Tapahtumien tuoreuden vuoksi aiheesta on haastavaa löytää aiempaa suomenkielistä tutkimusta. Edeltävä tutkimus voisi sisältää elementtejä, kuinka tilanteeseen päädyttiin, mitkä merkit olivat ilmassa ennen sopimuksien solmimista, millaiset tapahtumat edelsivät ratkaisuun pääsemistä. Uskoakseni eräs merkittävä syy oli Arabiemiraattien metropolialueen poikkeuksellisen nopea modernisoituminen verrattuna muihin arabimaihin sekä Bahrainin kohdalla sen kapitalisaatio öljykauden jälkimainingeissa. Molempien maiden länsimaistuminen kapitalisaation myötä on edesauttanut tiiviimpien suhteiden luomista länteen. Tapahtumien tuoreus tekee myös niiden hyötyjen arvioinnin haastavaksi. Vasta ajan kuluminen ja tapahtumien myöhempi tarkastelu voi osoittaa sopimuksien todelliset hyödyt ja toisaalta haitat selkeämmin. Tässä vaiheessa on vielä haastavaa vetää johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.

Suomeksi aiempaa diskurssianalyysia metodinaan käyttävää tutkimusta löytyy kuitenkin muun muassa jo aiemmin viittamani Hanna Ojalan opinnäytetyö In the name of security (Tampereen yliopisto, 2012), jossa käsitellään kahden aiemman Israelin pääministerin turvallisuusretoriikkaa niissä esiintyvien diskurssien analysoinnin kautta. Vaikka aiheena eivät ole nimenomaan rauhansopimukset, työhön perehtymällä löytyy ymmärrystä Israelin turvallisuuskäyttäytymiselle ja -politiikalle sekä erityisesti diskurssianalyysin käyttämiselle työkaluna vastaavanlaisessa opinnäytetyössä. Syvällisempi perehtyminen tähän työhön tuo myös ideoita ja runkoa omalle tutkimustyölle aihetta läheisesti liippaavan tutkimusaiheen parissa.

3.     Materiaali

Materiaalina käytän pääministeri Netanjahun puhetta rauhansopimusten julkistamisseremoniassa Washington D.C.:ssä 15. syyskuuta vuonna 2020. Puhe sisältää myös osia presidentti Trumpilta, Arabiemiraattien ulkoministeri Bin Zayedilta sekä Bahrainin ulkoministeri Al Zayanilta. Materiaali on kopioitu suoraan Valkoisen talon sivuilta, ja puhe löytyy uskoakseni myös tallenteena internetistä. Keskityn tässä tutkielmassa pelkkään Netanjahun osuuteen ajankäytön vuoksi, mutta myöhemmin voisin laajentaa sitä kaikkien osapuolten osuuksiin.

4.     Metodi ja teoria

Pohdin diskurssianalyysin soveltuvuutta materiaalin käsittelyn keskeiseksi työkaluksi. Puheen sisältämät diskurssit kiehtovat minua ja niiden analysointi voi tuoda näkökulmia aiheen syvällisempään ymmärtämiseen. Nopeallakin silmäilyllä Netanjahun puheesta voi löytää useita eri diskursseja, kuten rauhan merkityksen Israelille, taistelun hinnan ymmärtämisen ja veljen menetyksen tuoman henkilökohtaisen surun, suuret taloudelliset hyödyt alueelle, yhteistyön Arabiemiraattien ja Bahrainin kanssa muun muassa parhaillaan maailmalla jylläävän koronaviruksen suhteen, Israelin oikeutuksen omaan maahansa Daavidin psalmin lainauksen kautta ja juutalaisen uudenvuoden mainitsemisen uuden aikakauden symbolina. Näiden tarkoituksena on puhutella erityisesti Yhdysvaltoja, sopimusten osapuolia ja niiden taustavaikuttajia. Toistuvilla Israelin kulttuurihistoriaan liittyvillä diskursseilla Netanjahu yrittää myös tyynnytellä Israelin nationalistisiipeä, jolle sopimukset olivat iso pettymys ja myönnytys. Tämä synnyttää kysymyksen jatkotutkimuksista. Olisi kiinnostavaa tarkastella useita eri Netanjahun puheita ja tiettyjen diskurssien toistuvuutta niissä, sekä sitä, kuinka ne asemoituvat eri konteksteihin.

Ongelmakohdakseni muodostuu tutkimuksen teoria. En ole perehtynyt riittävästi diskurssianalyysiä apunaan käyttävien tutkimusten teoriapainotuksiin, eikä minulle ole vielä kertynyt juuri lainkaan teoreettista osaamista politiikan tutkimuksen tai maailmanpolitiikan puolelta, vaikka ne ovat olleet suuria mielenkiinnon kohteitani jo yli vuosikymmenen. Foucault’n diskurssien ja vallan välinen teoria (esitelty mm. Esa Väli-Verrosen artikkelissa) lienee keskeinen diskurssianalyysin käytön ymmärtämisessä tutkimuskysymyksen syvällisempään pohdintaan.

Pääministerin puheessaan luomia sosiaalisia konstruktioita voidaan myös tarkastella juutalaisen kansallisen narratiivin valossa. Kellä on oikeus kuvata itsensä voittajana? Kenen narratiivi on keskeinen puheen sisällössä? Kenen narratiivia ei huomioida? Miksi? Narratiivit ovat keskeinen osa Lähi-idässä käytävää debattia, joten niiden huomioiminen kuuluu tavalla tai toisella siihen, kuinka pääsemme tämän tutkielman tavoitteeseen, eli riittävän moniulotteiseen vastaukseen tutkimuskysymykseen.

5.     Mahdolliset eettiset kysymykset

Ensimmäinen mieleeni tuleva tutkimuseettinen kysymys on, osaanko itse asettua aiheen tutkijalta vaadittuun objektiiviseen rooliin, kun on tiedossa, että aihe herättää myös itsessäni voimakkaita tunteita. Tähän liittyvä kysymys voisi olla, kykenenkö tulkitsemaan diskursseja riittävän neutraalisti ja selkeän ymmärrettävästi, jotta kaikki osapuolet kokevat tulleensa huomioiduiksi. Toinen kysymys on, miksi tulkitsen kyseisiä diskursseja, kuten tulkitsen, sekä millä valtuuksilla juuri minulla on oikeus tulkita niitä näin. Olenko validi tuomaan omaa näkökulmaani esille, kun en ole itse tapauksen osapuoli? Entä orientalismi?

6.     Aikataulu

Olisin näillä näkymin ajoittamassa osallistumiseni kandidaatintutkielmaseminaariin ensi lukuvuodelle 2021-2022. Näillä näkymin työ voisi valmistua toukokuussa 2022 edellyttäen, että maailmanpoliittinen tilanne sen sallii ja pysyn itse opiskelukykyisenä koko lukuvuoden. Tämän tarkka arviointi on haastavaa, sillä minulla on tähänastisten opintojeni suhteen ollut ajoittain merkittäviä haasteita sekä opiskelukyvyn että -motivaation kanssa liittyen psyykkisiin kuormitustekijöihin. Ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin valmistua yhtä aikaa muiden samaan aikaan kandiseminaarinsa aloittaneiden kanssa. Yhdeksi hidastavaksi tekijäksi voi muodostua ylenpalttinen huolellisuus ja kunnianhimo, pilkunviilaus ja täydellisyyden tavoittelu monella eri alueella, mutta etenkin lähdemateriaalien syvällisemmän sisällön ymmärtämisen suhteen. Tutkimuskysymyksenä tämä aihe olisi kuitenkin mielestäni poikkeuksellisen herkullinen ja inspiroiva, ja uskoisin jaksavani syventyä siihen myös pidemmällä aikavälillä ajoittaisista psyykkisistä kuormitustekijöistä huolimatta.

7.     Bibliografia

Trumpin, Netanjahun ja kumppaneiden puheet seremoniassa:

https://www.whitehouse.gov/briefings-statements/remarks-president-trump-prime-minister-netanyahu-minister-bin-zayed-minister-al-zayani-abraham-accords-signing-ceremony/

Rauhansopimusdokumentit:

https://edition.cnn.com/2020/09/15/politics/israel-uae-abraham-accords-documents/index.html

Spekulaatiota seuraavasta rauhansopimuksen tekijästä Israelin mediassa:

https://www.jpost.com/middle-east/poll-israelis-most-want-ties-with-saudi-arabia-next-645729

Saudi-Arabiasta ja alueen geopolitiikasta tehty gradu vuodelta 2018:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/273589/Pro_gradu_RahikainenH.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Bahrainin kapitalisaatio:

https://www.otis.com/fi/web/sk/our-company/global-projects/project-showcase/bahrain-world-trade-center

Hanna Ojalan opinnäytetyö Israelin pääministerien turvallisuusdiskursseista:

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/84067/gradu06289.pdf?sequence=1

Esa Väli-Verrosen artikkeli Foucault’n valtateoriasta:

https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/71121/32802

Hanna Ojalan opinnäytetyössään käyttämä Chaïm Perelmanin retoriikkateoria:

http://interactivemedia.bradley.edu/ell/perelfft.html


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti